Menetelmän esittely
Jotta reaktiivista varastonhallintajärjestelmää voitaisiin ymmärtää tarkemmin, tarkastellaan seuraavaksi erilaisia oletuksia ja sen merkitystä.
Ensinnäkin järjestelmä perustuu tällaiseen hypoteesiin, nimittäin: kaikilla asiakkailla, markkina-alueilla ja tuotejakeluissa on yhtäläiset voittomahdollisuudet. Käytä strategiassa ABC-luokitusta tai lajikeluokitusta tarvittavan varaston määrittämiseksi asiakkaiden, markkinoiden ja tuotteiden tarpeisiin. Puhtaasti reaktiojärjestelmä kuitenkin minimoi odotetun varastokuljetuksen, joten tämä syy on suljettava pois, eli: sellaisella kuljetuksella on taipumus kuljettaa suuri määrä tuotetta.
Toiseksi reaktiojärjestelmä olettaa rajattoman kunnollisen lähteen (eli valmistuskapasiteetilla tai varastokapasiteetilla ei ole merkittävää rajoitusta). Tämä oletus rajoittaa järjestelmää suuresti, eli se voidaan valmistaa tilauksesta ja varastoida tuote tuotantolaitokseen ennen toimituskeskuksen tarvetta.
Kolmanneksi reaktiivisen varaston logiikan oletus, toimituspaikalla on rajoittamaton varaston saatavuus. Oletetaan, että 2 ja oletus 3 tarkoittavat, että siihen liittyvä täydennysaika voidaan määrittää. Reaktiivisen varastologiikan säännökset, täydennystilauksen käsittelyssä ei ole viivettä tai loppu.
neljänneksi, reaktiivisuuspäätössääntö olettaa, että valmistumisjakson aika on odotettu ja jakson pituus on riippumaton. Tämä oletus tarkoittaa, että jokainen valmistumisjakso on satunnainen tapahtuma, ja seuraavalla täydennystilauksella ei yleensä ole jatkojaksoa. Vaikka reaktiivinen logiikka olettaa, että koko syklin aikaa ei valvota, itse asiassa monet johtajat voivat vaikuttaa valmistumisjakson pituuteen lisäämällä korvaavan tarjonnan strategian.
viidenneksi, kun asiakkaan kysyntätila on suhteellisen vakaa ja vakio, reaktiivisen varastologiikan todellinen tila on optimaalinen, teoriassa kysyntätilan tulisi olla vakaa koko siihen liittyvän jakson ajan. Koska tilastollinen vastauslogiikka voi toimia oikein. Useimmat reaktiojärjestelmän päätössäännöt olettavat kysyntämallin, joka perustuu normaalijakaumaan, gammajakaumaan tai Poisson-jakaumafunktioon. Kun todellinen kysyntäfunktio ei ole samanlainen kuin mikään yllä olevista jakautumisfunktioista, näihin oletuksiin perustuvat varastotilaston päätössäännöt eivät toimi oikein. Jos esimerkiksi on olemassa useita suuria tilejä, joilla varsinainen myyntitila voidaan tehdä "lohkona", todellisten turvareservien on oltava suurempia kuin tavallisten normaalijakaumien odotettu määrä. Toisin kuin tasoittava kysyntä, lohkokysynnällä on jaksollisen massajärjestyksen ominaisuudet, mikä korostaa varaston kapasiteettia. Estäkysyntä vaatii lisätietoturvareservejä vaadittujen palveluobjektien täyttämiseksi. Muutosten, markkinointiohjelmien ja kilpailutoimien muutosten vuoksi useimpien tuotteiden on muututtava jatkuvasti, niin mikä on tai pitäisi olla sopivia ja vakaita kysyntämalleja, mikä voi olla melko vaikeaa.
Kuudenneksi reaktiivinen inventaariojärjestelmä määrittää, että jokainen jakelu keskittyy kaikkiin live-kohtauksiin, mukaan lukien syöttölähteet, sekä täydennystilauksen ajan ja määrän. Siksi on mahdotonta koordinoida tehokkaasti varaston kysyntää useiden jakelukeskusten välillä. Jakelukanavakustannusten hyödyllistä tietoa pienennettäessä muutamien logististen resurssien keskellä syntyy vakava puute eli se, että saatavilla olevaa varastotietoa ei hyödynnetä.
The last hypothesis of the reactive inventory system is that the length of the completion cycle should not be related to the demand. This assumption is inevitably requires accurate display of approximately variation values for the entire completion cycle demand. However, in many cases, the higher the demand level, the longer the completion cycle, because they also add to the needs of inventory resources and transport resources. This means that the demand period may not be consistent with the extended completion cycle because they are restricted due to outstanding goods or product availability.
Yllä oleva keskustelu tiivistää monia oletuksia ja ongelmia, joita esiintyy tyypillisessä reaktiivisessa inventaariologiikassa. Näihin ongelmiin kuuluvat liialliset yksinkertaistetut kysyntätilat, "rajaton" saatavuus ja kyky riippumatta alajaon kannattavuudesta ja tiedot useiden toimipisteiden välisestä kysynnästä. Toiminnassa useimmat varastopäälliköt ylittävät kaikenlaiset rajoitukset ammattitaitoisen toimintaohjeen avulla. Tämä johtajakomission käsikirja tuottaa usein lähes parhaat varastopäätökset, koska sen tuottama päätöksentekoyhdistelmä ei ole kiinteä päätöksentekosääntö, eivätkä kiinteät varastonhallintaohjeet vaikuta siihen.
Esimerkki
Jatkuva tai säännöllinen tarkastuksen valvontaprosessi on esimerkki tyypillisestä reaktiojärjestelmästä. Seuraava esimerkki havainnollistaa reaktiivista varastoympäristöä, jossa jakelukeskus ja sen kaksi varastoa.
Reaktiivinen varastoympäristö
Yllä oleva kuva näyttää kunkin varaston nykyisen varastotason (i), uudelleentilauspisteen (ROP), tilatun erän (Q) sekä keskimääräisen päivittäisen kysynnän (D). Tukkukaupan varaston tarkastuksen tulokset osoittavat, että tukkukauppias A tulisi järjestää jakelukeskuksesta täydentämään tilausta 200 kpl. Koska tukkukauppiaan B nykyinen varasto on ROP:ssa, hänen ei tarvitse tehdä täydennystoimia. Kattavampi analyysi kuitenkin osoittaa, että tukkukauppias A:n toimet jäävät loppumaan, koska se on lähellä tilauspistettä, eikä jakelukeskus maksa tarpeeksi varastoa tukkukauppias B:n tarpeeseen.