värjäysperiaate
Gram staining all bacteria can be divided into gram-positive bacteria (G + ) and Gram-negative bacteria ( G - ) two categories, is the most commonly used bacteriological staining identification. The reason for staining bacteria can be divided into G + bacteria and G - bacteria, is generally believed that because the Gram stain is based on special chemical components of bacterial cell walls were stained of.
ja peittauksella alkuperäisen transfektion jälkeen solut muodostavat veteen liukenemattoman makromolekyylisen kristallivioletti-jodikompleksin. Gram-positiivisten bakteerien soluseinän paksun peptidoglykaanipitoisuuden ja korkeamman silloittuvien molekyylien vuoksi, jotka tarkemmin, joten etanolilla eluoituna, peptidoglykaanisolujen kuivuminen merkittävän supistumisen vuoksi, yhdistettynä siihen olennaisesti lipidiin, ei voi liueta etanoliraon seinät, joten kristallivioletti ja jodikompleksi pysyvät tiukasti kiinni soluseinässä, se on violetti. Gram-negatiiviset bakteerit ohuen seinämän ja silloitetun peptidoglykaanin alhaisen pitoisuuden vuoksi löysät, joten etanolin tapauksen jälkeen peptidoglykaaniverkko on vaikea kutistua ja yhdistettynä korkeaan lipidipitoisuuteen, joten sen jälkeen kun lipidi oli liuennut etanolissa suuri aukko ilmestyy soluseinään, soluseinäkompleksi eluoitui helposti, eli etanolilla valkaisun jälkeen, ja värittömiä soluja. Sitten taas punaiseksi värjäytyneet, gramnegatiiviset bakteerit saavat uuden värikerroksen - punaisen, kun taas grampositiiviset bakteerit ovat edelleen purppurassa.
toimintavirta
Gram-värjäysmenetelmä käsittää yleensä neljä vaihetta. Ensimmäinen väriaine, peittausaine, valkaisu, värjäys ja erityiset toimintatavat ovat:
(1) tuottajat.
tavanomaisista sivelynäytteistä otettu siemenviljelmä kuivattiin, kiinnitettiin.
nuorten viljelmien aktiivisen kasvun käyttö Gram-värjäyksenä; sively ei saa olla liian paksua, jotta vältetään väärä positiivinen tulos epätäydellisestä valkaisusta; kiinnitysliekki ei ylikuumene (kuuma ei sovellu liukumaan).
(2) Ensimmäinen väriaine.
kristalliviolettia lisättiin tipoittain (joka peittää juuri sopivan kalvokalvon) värjäämällä 1-2 minuuttia, pestiin vedellä.
(3) peittausaine.
jäännöksiin käyttämällä jodivettä pestään ja käsitelty jodilla peitetään noin 1 min, pestään vedellä.
(4) valkaisu.
jäännösvesi suodatinpaperille objektilasin imemiseksi, vinot objektilasit, valkoisella pohjalla, etanolivalkaisussa tiputusainevirralla plus 95 % etanolia, kunnes purppuraa ei näy, pestään välittömästi vedellä.
etanolivalkaisu on avain Gram-värjäysoperaatioihin: valkaisun puute, väärän negatiiviset bakteerit ovat värjäytyneitä positiivisia bakteereja; liiallinen valkaisu, väärät positiiviset bakteerit ovat värjättynegatiivisia bakteereja. Valkaisuaika on siis yleensä 20-30s.
(5) vastavärjäys.
värjättiin Safraninilla noin 2 minuuttia, pestiin vedellä.
(6) mikroskooppinen tutkimus.
Kuivauksen jälkeen öljymikroskooppi. Solut värjättiin sininen-violetti on gram-positiivisia bakteereja, värjätty punaiseksi gram-negatiiviset bakteerit.
Yleisiä lajeja
yleiset grampositiiviset bakteerit Staphylococcus (Staphylococcus), Streptococcus (Streptococcus), Streptococcus pneumoniae, Bacillus anthracis, kurkkumätä, tetanus jne. .
yleiset gramnegatiiviset bakteerit Shigella, Salmonella typhi, Escherichia coli, Proteus mirabilis, Pseudomonas aeruginosa, Bordetella pertussis ja Vibrio cholera ja meningococcus.
päärooli
Gram-värjäytymisen merkitys on bakteerien tunnistamisessa, monet bakteereista on jaettu kahteen luokkaan, grampositiivisiin ja gramnegatiivisiin bakteereihin.
useimpien grampositiivisten bakteerien hoidossa, jotka ovat herkkiä penisilliinille (penisilliinille epäherkkä Mycobacterium tuberculosis): Useimmat pyogeeniset bakteerit kuuluvat grampositiivisiin bakteereihin, jotta ne voivat tuottaa ihmisille patogeenisiä eksotoksiineja, voit valita penisilliiniperheen, kuten keftriaksonin .
Gram-negatiiviset bakteerit, useimmat suoliston bakteerit ovat enimmäkseen gram-negatiivisia bakteereja, jotka tuottavat endotoksiineja, luottavat endotoksiinin saada ihmiset sairaiksi. Gram-negatiiviset bakteerit ja eivät ole herkkiä penisilliinille (mutta Neisseria meningitidis on meningokokkimeningiitti ja tippuri penisilliinille herkkä), voidaan valita fluorokinolonit, kuten norfloksasiini, levofloksasiini, myös makrolidit, kuten klaritromysiini, roksitromysiini. Joten ensimmäiset, jotka erottavat patogeeniset bakteerit, ovat grampositiiviset bakteerit tai negatiiviset bakteerit, jotka ovat tärkeä antibiootti.