Historiallinen tausta
Toisen maailmansodan jälkeisen kansainvälisen tilanteen kehittymisen jälkeen eurooppalaiset maat muodostivat kaksi Yhdysvaltojen liittoumia varten järjestämää Pohjois-Atlantin sopimusta ja Neuvostoliiton järjestämää Varsovan sopimusta. Sotilasryhmät toisiaan vastaan. Eurooppaan perustetaan suuri määrä asevoimia ja nykyaikaisia aseita, mikä aiheuttaa eristyneisyyttä Itä- ja Länsi-Euroopan välillä ja kylmän sodan vastakkainasettelua. 1960-luvulla Neuvostoliitto ja Varsovan sopimusjärjestö Initiative, pidettiin Euroopan kansallisessa konferenssissa, keskustelevat Euroopan turvallisuudesta ja yhteistyöstä, mutta eivät nostaneet Yhdysvaltoja osallistumaan karttaan amerikkalaisen värjäyksen poistamiseksi Euroopassa. Yhdysvallat vastusti sitä päättäväisesti. 1. joulukuuta 1964 avattiin YK:n 19. yleiskokous. Entinen Neuvostoliitto esittää turvallisuuskonferenssin suositukset Euroopan turvallisuuskonferenssissa yleiskokouksessa Puolan ulkoministeri Latskyn kautta. Myös Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomiteassa Bremenissä Neuvostoliiton 23. kongressi 29. maaliskuuta 1965 Su 23. kongressissa 8. huhtikuuta ehdotti tätä asiaa. Varsovan sopimuksen jäsenvaltiot pitivät 4.-6. heinäkuuta 1966 kokouksen Bukarestissa keskustellakseen idän ja lännen suhteista ja Vietnamin sodasta. Kokouksessa hyväksyttiin "Julistus Euroopan rauhan ja turvallisuuden vahvistamisesta", jossa ehdotettiin Euroopan kansallisen konferenssin kutsumista koolle keskustelemaan Euroopan turvallisuuskysymyksistä. Entinen Neuvostoliitto esittelee Euroopan turvallisuuskonferenssin järjestämisen tarkoituksen, lähinnä lujittaakseen toisessa maailmansodassa hankittuja etujaan (kuten 480 000 neliökilometriä maata), valvoa edelleen Itä-Euroopan maita, tunkeutua Länsi-Eurooppaan.
24. kesäkuuta 1968 ulkoministeri, Pohjois-Atlantin konventti, piti esimerkkiä Lekjavikissa Islannissa ja kehotti toisiaan tasapainottamaan toistensa kanssa idän ja lännen edistämiseksi. Etyjin puolestapuhuminen pidettiin entisen Neuvostoliiton kanssa. 17. maaliskuuta 1969 Varsovan sopimus järjesti Budapestissa kokouksen, jossa kehotettiin varhaista OSCA:ta keskustelemaan Euroopan turvallisuudesta ja rauhanomaisesta yhteistyöstä. Huhtikuun 3. päivänä entinen Neuvostoliitto sanoi Yhdysvalloille, ei Yhdysvaltoja vastaan osallistumaan OSE:hen. Aloitan juuri Yhdysvallat kokousta vastaan, mutta kun eräät Länsi-Euroopan suuret maat on pidetty Euroopan turvallisuuskonferenssissa, pelkään, että Länsi-Euroopan unionissa on myös suostumus tapaamiseen suilaisten kanssa ja suostua osallistua.
1970-luvun alussa idän ja lännen suhde oli lievä. Saksan liittovaltio on allekirjoittanut joukon sopimuksia Neuvostoliitossa, Puolassa ja Demokraattisessa Saksassa; Neuvostoliitto, Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ranska allekirjoittivat "Berliinin sopimuksen"; Su, Yhdysvallat allekirjoitti "Restriction Strategic Nuclear Weapons Agreement -sopimuksen". Nämä tapaukset parantavat ilmapiiriä aseman säilyttämisen perusteella ja valmistivat olosuhteet Constantiase-konferenssille. Neuvostoliitto ilmaisi myös sopimuksen Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa Pohjois-Atlantin yleissopimusjärjestössä.
Toukokuussa 1972 Yhdysvaltain presidentti R.M. Nixon vieraili Neuvostoliitossa, ja osapuolet pääsivät kompromissiin. Olen samaa mieltä Euroopan järjestön ja European Equilibrium Disarmament Conference -konferenssin kanssa.
Neuvostoliiton kartta käyttää Euroopan maiden toiveita rauhan ja turvallisuuden toivomiseen. Konferenssin kautta Euroopan maiden rajat edistävät Neuvostoliiton status quoa ja vahvistavat sen asemaa Itä-Euroopassa, Länsi-Euroopan maiden eriytymistä. Suhde Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltojen tarkoituksena on rajoittaa Neuvostoliiton laajentumista ja samalla tunkeutua Itä-Eurooppaan. Euroopan maat yrittävät käyttää hyväksi Yhdysvaltojen ja Sun välistä ristiriitaa parantaakseen tilannettaan. Vaikka kokouksessa keskustellaan eurooppalaisista asioista, päähenkilönä ovat Yhdysvallat ja Su. Niiden välinen kilpailu määrää OSE:n prosessit ja tulokset.
Konferenssiprosessi
22.11.1972 - 8.6.1973 33 Euroopan maata ja Kanadan edustajat pitivät Etyjin valmistelukokouksen Helsingissä valmistellakseen "Helsinki vihdoin ehdottaa sinistä kirjaa", joka määrittelee kokouksen laajuuden, konferenssin järjestelyn, puheen, esityslistalla, ja siinä määrätään, että kokous jaetaan kolmeen vaiheeseen.
Valmisteleva kokouksen asialista
(1) Euroopan turvallisuutta ja kansallisia suhteita koskevat suuntaviivat;
(2) Talousteknologia- ja ympäristöyhteistyö;
(3) henkilöstö-, tiedustelu- ja kulttuuriyhteistyö;
(4) voivat tehdä tulevaa yhteistyötä.
kolme konferenssivaihetta
ensimmäinen luokka
3.-6.7.1973 Helsingissä, 33 Euroopan maata, USA, Kanadan ulkoministeri liittyy. Kokouksessa hyväksyttiin "Helsinki vihdoin suositteli Blue Book", ja kokouksen asialistalla on: Euroopan turvallisuuskysymykset; taloudelliset ja tieteelliset yhteistyökysymykset; humanitaarinen yhteistyö; konferenssin lopullisen asiakirjan laatiminen.
Toinen vaihe
alkaa 18. syyskuuta 1973, ja Genevessä pidetään 375 asiantuntijaa. Konferenssi oli jaettu kolmeen komiteaan, joista keskusteltiin kolmesta tärkeimmästä asiasta. Koska puolueiden välinen ero on suuri, on tapaamisen aika jatkaa, sitä on käytetty lähes kaksi vuotta ennen ja jälkeen ja tapaamisia on yli 2400. Useiden tarjousten jälkeen se on periaatteessa annettu 21. heinäkuuta 1975, ja "Euroopan turvallisuus ja yhteistyö viimeinen asiakirja. " Asiakirjassa määrätään, että maan ensimmäinen kokous pidetään lähitulevaisuudessa ja allekirjoita tämä asiakirja.
kolmas vaihe
30.7.-1.8.1975, Euroopan 33 maat ja Yhdysvallat, Kanada jne., Yhdysvaltojen päämiehet, hallituksen päämies tai heidän edustajansa pidettiin Helsingissä Kokous, joka allekirjoitettiin "Euroopan turvallisuus- ja yhteistyön finaali Tiedosto".
muodollinen kokous
30.7.-1.8.1975 Helsingissä pidettiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi, johon osallistui edustajia Euroopasta, Yhdysvalloista ja Kanadasta 35 maasta. Allekirjoitettu "viimeinen tiedosto". OSC:n ensimmäinen huippukokous pidettiin Suomen pääkaupungissa Helsingissä. Tuolloin Albania ilmoitti, että se ei osallistunut kokoukseen (19. kesäkuuta 1991 Albania vastaanotettiin 35. jäsenvaltiona).
Konferenssin sisältö
"Konfutse ja turvallisuus ja aseistariisunta", "taloustieteen ja teknologian yhteistyö" jne. Neuvostoliitto on eniten huolissaan Euroopan turvallisuuskysymyksistä toivoen turvaavansa Euroopan rajastatuksen OS:n kautta. "Loppuasiakirja" (koko nimi "European Safety and Cooperation Final Document", dokumentaatio sisältää neljä osaa kutsutaan myös "neljäksi koriksi". 10 periaatteen käsittely asianomaisten maiden välisten suhteiden käsittelyssä julistuksessa periaatteista Erityisesti mainittiin "tunkeutuva alemmuus", "voiman käytön tai väkivallalla uhkailun kieltäminen". "Toimenpiteet luottamuksen ja turvallisuuden luomiseksi ja aseistariisumiseksi" määrää myös, että osallistujamaat ovat samalla rajalla Yhdysvaltojen välillä. sotaharjoituksesta, johon osallistuu yli 50 000 ihmisen sotaharjoitus 250 kilometrin säteellä, siitä tulee ilmoittaa 21 päivää sitten ja kutsua se tarkkailijan luo katsomaan harjoitusta Keskustele "taloudellisista, tieteellisestä teknologiasta ja muusta yhteistyöstä" Neuvostoliitto toivoo saavansa käyttöön länsimaista teknologiaa ja rahastoja tämän alan yhteistyön kautta Länsimaat haluavat toteuttaa taloudellisen tunkeutumisen Neuvostoliittoon, Itä-Eurooppaan ja haluavat käyttää tätä painostuskeinona.
"final document" < / h3>
(1) "Julistus periaatteesta, joka ohjaa kansallisten suhteiden suhdetta"
(2) "Toimenpiteet luottamuksen luomiseksi sekä tietyt turvallisuutta ja aseistariisuntaa koskevat asiakirjat";
(3) "humanitaarinen ja muu kumppanuus";
(4) "Talous-, tiede- ja teknologiayhteistyö" jne. ","
Konferenssiefektit
"Loppuasiakirja" on molempien osapuolten tekemä kompromissi, ja Neuvostoliitto saa periaatteessa hyväksynnän Euroopan nykyisen rajan sodan jälkeen ja on tehnyt joitakin myönnytyksiä kolmannessa agendassa. Asiakirjaa ei julkisteta. Pakottaa. Joissakin kiistanalaisissa kysymyksissä asiakirjoissa on ristiriitaa ennen ja jälkeen asiakirjojen määräyksiä, kaikki osapuolet voivat vedota toistensa tekemään erilaisia tulkintoja. Rajaongelmien osalta asiakirjoissa todetaan, että raja ei ole loukkaamattomuus, mutta myös vahvistetaan, että se voi ylittää kansainvälisen oikeuden mukaiset rauhanomaiset keinot ja sopimus. Muutokset. Itä- ja Länsi-Euroopan henkilöstöstä, matkailusta ja toimittajan työoloista jne. asiakirjoissa on tehty joitakin länsimaisten vaatimusten mukaisia säännöksiä ja rajoitettu kansallisten lakien ja tapojen noudattamiseen. "Viimeinen asiakirja" allekirjoitettu muste, Neuvostoliitto tekee monia loukkaavia toimia Euroopassa ja muilla alueilla. Yhdysvallat on suojellut sidosryhmiään suuresti, ja molemmat osapuolet jatkavat tehostumistaan. Idän ja lännen itä ja länsi ovat yhä hiljaisempia. Käyttöjärjestelmän sopimus peitetään. Sopimuksen mukaan Vuonna 1977, Belgradissa, vuonna 1980 kaksi OS kohtaa kahdesti Madridissa. Uudistuksen tehtävänä on tarkistaa "lopullisen asiakirjan" toteutuminen ja lisätä Euroopan turvallisuuden ja yhteistyön vaihtoa. Itse asiassa nämä Loet kestävät kokoukset Se on vain kaunista, Su Keskinäinen hyökkäsi foorumeilla, riitoja, ei päässyt sisällölliseen sopimukseen.
Historiallinen kehitys
Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen ja Kanadan jälkeinen maa on ainoa maa, johon kuuluvat kaikki Pohjois-Amerikkaan liittyvät Euroopan maat ja turvallisuusvirastot. Päätehtävänä on tarjota jäsenvaltioille foorumeita Eurooppa-asioista, erityisesti turvallisuusasioista. OSC voi vain olla samaa mieltä kaikkien jäsenvaltioiden kanssa. Näytelmillä päätetään, että sillä on vain poliittisia vaikutuksia jäsenvaltioihin. Voima ilman laillista vaikutusta. Järjestön sihteeristön ja muiden instituutioiden perustamisen myötä 1990-luvun alussa, jäsenvaltioiden perustamisen myötä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin työ lisääntyy ja vahvistuu. Joulukuussa 1994 Budapestissa Unkarissa pidetyssä Eurooppa-konferenssissa OSCA ajatteli, että Euroopan turvallisuusyhteistyökonferenssilla on paljon muutakin kuin "kokous", joka määrittää organisaation 1. tammikuuta 1995 alkaen. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö".
OS järjestää 57 jäsenvaltiota, pääkonttori Wienissä, Itävallassa, pidettiin huippukokous joka toinen vuosi, pidettiin ulkoministerikokous joka vuosi. Julkaisut ovat: "European Safety and Cooperation Annual Report", "European turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön tiedonanto" (kuukausittain), "European Safety and Cooperation Organisation Manual" ja "Construction and Member States Statement".